Syyskuu on synttärikuukausi, ainakin minulla, ja synttäreihin kuuluu laulu! Sen kunniaksi kerron, kuinka laulujen tekeminen jalostui henkilökohtaisesta selviytymisestä aina kummilasten syntymäpäivälahjojen kautta Lasten Lahjalauluksi.
Aloin tekemään omia lauluja yläasteella sitä mukaa kun opin kitaralla uusia sointuja. Oli helpottavaa jäsentää maailmaa ja käsitellä elämää laulunteon avulla. Se auttoi selviytymään niistä nuoruuden polttavista tunnemyrskyistä. Ensimmäisen lahjaksi tehdyn laulunkin tein jo teini-ikäisenä. Jos oikein muistan, niin tein sen eläkkeelle jäävälle perhetuttavalle. Sitä en enää muista mistä sain kipinän laulun tekemiseen. Silloin en osannut aavistaa, että tekisin lauluja lahjaksi vielä riimitolkulla.
Oman perheen perustaminen oli se mikä toi lisää tulta ja polttopuita laulujen tekoon nuorena aikuisena. Lauluista tuli keino selvitä arjesta vaikeasti kehitysvammaisen lapsen kanssa. Tein lauluja lapsen toistelemista sanoista ja ne auttoivat häntä purkamaan harmitusta, sekä meitä vanhempia jaksamaan päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen jatkuvia muutaman sanan toistoja. Sellaista puhetta kutsutaan ekolaliaksi, kaikupuheeksi. Ekolalia on automaattista, tahdosta riippumatonta sanojen tai fraasien toistamista. Se on tavallista lapsille ja suurin osa lapsista kasvaa ulos tästä kehityksen vaiheesta. Autistisilla ihmisillä ekolalia voi kuitenkin jatkua läpi elämän.
Minulle tilanne antoi sattuman kaupalla sananäppäryysharjoitteen. Sananäppäryys on verrattavissa sorminäppäryyteen. Molemmat ovat taitoja, joita voi kehittää. Kun olin toistuvasti samojen sanojen äärellä, tulin koko ajan etsineeksi uusia riimejä tai suuntia viedä sanoja ja lauseita eteenpäin. Nyt erityislapsemme on lähes kaksi vuotta sitten muuttanut omaan tuettuun asumisyksikköön ja kun hän vierailee lapsuudenkodissaan, saatan vieläkin löytää uusia reittejä vanhojen juttujen kanssa, vaikka uskoin kolunneeni joka sanapolun vuosien saatossa.
Tein siis lauluja lapsille. Omille lapsille syntyneistä lauluista alkoi vähitellen jalostua materiaalia, jonka kanssa esiinnyin lastenjuhlissa- ja tapahtumissa. Noin 10 vuotta takaperin osuin pitämään musiikkityöpajaa vaikeimmin kehitysvammaisten lasten koululle Jyväskylässä. Siellä alkoi rakentua Minun Lauluni -työpaja, jossa jokaiselle oppilaalle tehtiin oma laulu, joka kertoi juuri hänestä. Yksilölliset henkilökohtaiset laulut vaikuttivat monen oppilaan kohdalla positiivisesti. Sanoisin, että heille tuli nähdyksi ja kohdatuksi tulemisen kokemus työpajan ja laulujen kautta. Mielessäni kaikuivat silloin Veikko Lavin laulun sanat; "jokainen ihminen on laulun arvoinen." - Ja tottahan se on. Olen huomannut sen silloin ja monien hankkeiden yhteydessä, että kenen tahansa elämästä saa laulun ja jokainen ihminen todella on laulun arvoinen. Minkä arvoinen sitten on laulu? Sitä en osaa sanoa. Se vaihtelee.
Olen tehnyt paljon kertakäyttölauluja, hetkessä keksittyjä, kuultuja ja katoavia. Joskus sellainenkin laulu voi kantaa muistoa tuosta hetkestä kuulijansa mielessä. Siihen voi kiteytyä jotain arvokasta hetkestä joka muistona kasvaa merkitsemään koko tiettyä iltaa tai jopa koko kesää. Mitä kauemmas ajassa tuo hetki jää, sen laajemmaksi sen kesto voi muistossa kasvaa.
Lasten Lahjalaulu
Lahjalauluja olen tehnyt tilauksesta aiemmin pääasiassa aikuisille syntymäpäiväsankareille tai eläkkeelle lähtijöille.
Idea Lasten Lahjalaulukampanjasta syntyi, kun tein laulua kummilapselleni.
Vuosien vieriessä on lähipiiriin syntynyt lapsia ja minua on pyydetty kummiksi. Kastejuhliin ja syntymäpäivälahjoiksi olen tehnyt kummilapsille lauluja, kaikilla kun tuntuu olevan leluja yllin kyllin. Nuorin kummilapseni täytti tänä vuonna 4 vuotta. Olin kävelyllä ja aloin tehdä hänelle onnittelulaulua rallattelemalla hänen nimeään, Veini. Rallattelin menemään ja huomasin pahan mieleni väistyneen. Veini oli tuonut ilon.
- Mulla oli äsken paha mieli, mutta joku pois sen multa vei. Kuka sen vei? Kuka sen vei?
Mulla oli äsken paha mieli, mutta joku pois sen multa vei, se oli Veini, joka sen vei!
Se oli toi Veini, joka sen vei, se ilon toi, kun se nauroi -
Siinä lenkkipolulla tuli idea pyytää Veinin isää lähettämään lapsensa naurua, jotta voin liittää sen mukaan lauluun ja pian oli WhatsAppissa naurua ja höpötystä sisältäviä ääniviestejä. Kun laulu tuli valmiiksi, keräsin vielä kuvia Veinistä ja tein niistä videon laulun taustalle.
Ja äkkiä tajusin, että tässähän on erittäin toimiva lahjapalvelu! Että tästä voisi olla iloa muillekin kuin itselleni ja minun läheisilleni.
Lasten Lahjalaulu - Lapsesta kertova laulu, johon tulee lapsen omaa puhetta tai naurua mukaan, sekä kuvia, joista syntyy laululle video. Yksinkertaista ja kaunista. Video jää mukavaksi muistoksi menneestä vuodesta ja laulu voi jäädä elämään pitkäksikin aikaa. Kun lapsi kuulee laulussa myös oman äänensä se vahvistaa osallisuutta ja sen myötä itsetuntoa. Ja video on kiva jakaa muistoksi myös niille sukulaisille, jotka eivät päässeet osallistumaan juhliin.
Syyskuun synttäritarjous!
Koska syyskuu on oma syntymäkuukauteni, päätin polkaista syyskuun synttäritarjouksena Lasten Lahjalaulukampanjan käyntiin. Kaikki syyskuun aikana tilatut Lasten Lahjalaulut hintaan 95 euroa kappale!
Tilaukset ja tiedustelut sähköpostitse aaro@teatterikone.fi
Hyvää syyskuuta ja hyviä synttäreitä!
AAro