Hetkessä laulun tekeminen on taito, jonka voi oppia.
Minulla se on kehittynyt keikkojen lisäksi mm. työpajoissa lasten kanssa. Eri yhteyksissä ja erilaisten lasten kanssa olen jutellut ja tehnyt lauluja lennosta välillä ihan vain yhteisen leikin vuoksi ja toisinaan juuri lauluihin pyrkien. Näin oli esimerkiksi Joutsassa, kun paikallinen kirjasto tilasi minut juhlavuotensa kunniaksi tekemään ”jotain kirjastoon liittyvää päiväkoti-ikäisten lasten kanssa”.
Järjestin laulupajan, jonka tavoitteena oli tehdä konsertillinen lauluja juhlavuoden päätapahtumaan. Myöhemmin myin saman konsertin kiertueelle Jyväskylän, sekä Vantaan kirjastoihin. Näin asiat parhaimmillaan menevät. Yksi tilaus johtaa työhön, joka avaa uusia mahdollisuuksia.
Nyt olen alkanut miettiä sitä, kuinka saan tämän vuosien varrella syntyneen ammattitaidon paketoitua myytäväksi palveluksi asiakkaalle.
Olen tehnyt erilaisia trubaduurikeikkoja jo vuosia.
Näillä keikoilla olen esittänyt omia laulujani, tehnyt tilauksesta lauluja, sekä luonut uusia lauluja yleisön edessä.
Jyväskylän kesän yhteydessä olin lehdistön sananvapausseminaarissa kuuntelemassa puheenvuoroja ja keskustelua ja kirjoitin niiden pohjalta muutaman laulun kiteyttämään läpikäytyjä aiheita. Laulut olivat eräänlainen loppupuheenvuoro.
Juontaessani varhaiskasvatuksen kansainvälistymispäivän tapahtumaa Jyväskylän ammattikorkeakoululla avasin lounaan jälkeen päivän toisen osion laululla, johon olin kerännyt sisällön aamupäivän ensimmäisten puhujien puheenvuoroista. Minut oli tilattu ainoastaan juontamaan, mutta koska laulunteko on itselleni ominaista, en malttanut olla tekemättä sitä tässäkin yhteydessä. Ja hyvin se tuntui menevän, kun satapäinen yleisö lauloi mukana: Tää päivä on hyvä päivä! <--- Kuten tuolta Instagramin puolelta voit katsoa.
Olen ollut yksityisjuhlissa ihmisten kotona vieraana, jota kukaan ei tunne. Selityksenä on ollut esimerkiksi, että olen työkaverin uusi puoliso, mutta työkaveri itse ei päässyt paikalle. Juhlissa olen sitten jutellut ihmisten kanssa ja käynyt välillä kirjoittamassa jutustelut lauluiksi, jotka sitten esitän jossain vaiheessa iltaa.
Silloin jännitti
JAMKin liiketoimintayksikön henkilöstön Suomi 100-juhlatilaisuuteen minut tilattiin tekemään ”teemaan liittyvää kevyempää ja hieman humoristista ohjelmaa kestoltaan 15-20 minuuttia”. Tämän tyyppisiä tilauksia tulee aina toisinaan. Tapahtuma oli aamulla klo 09:00 ja auditoriossa oli n. 60 henkeä. Ehdotin, että voisin kerätä yleisöltä, jutellen, parhaita kokemuksia Suomi 100-vuodesta. Tai toiveita/odotuksia/pelkoja loppuvuodesta tms. ja tehdä niistä laulut paikan päällä.
Avasin ohjelmaehdotustani näin:
”Lähinnä ajatuksena olisi pöllyttää kevyellä otteella kunkin aamutunnelmaista pääkoppaa ja tuottaa pari iloa antavaa laulua, joiden kertosäkeisiin väki pääsee halutessaan osallistumaan. Parhaimmillaan on mahdollista saada ilmoille tärkeitä koko ryhmän lävistäviä aiheita ja ajatuksia, joiden käsittely voi jatkua omatoimisesti päivän jatkuessa. Tai sitten – vaihtoehtoisesti saattaa syntyä tämän juhlatilaisuuden teemalaulu!”
Ehdotukseni hyväksyttiin ja ohjelma toteutui. Tämä oli yksi selkeimpiä tilanteita, joissa olen mennyt yleisön eteen omana itsenäni, ilman roolia ja ilman mitään valmista. Minulla oli kitara, viisikielinen kantele -sillä olihan tämä sentään Suomi 100-juhla, loopperi, mikrofoni ja pari rytmisoitinta. Ja sisässä kuhiseva jännitys! Astuin yleisön eteen ja esittelin perusajatuksen siitä mitä tulin tekemään – tekemällä pienen laulun siitä mitä olin ehtinyt kuulla alkupuheenvuoroissa! Yleisö lämpeni kertalaululla ja jännitys suli samalla. Sen jälkeen ohjelma luisti kuin rasvattu. Sisällön keruu sujui mukavasti jutustellen ja laulut syntyivät helposti, yleisö lauloi ja tanssi mukana.
Tämä on se, mitä haluan tehdä. Ja tänä vuonna aion paketoida tämän ammattitaitoni palveluksi, joka asiakkaan on helppo ymmärtää ja ostaa.
Mitäpä tykkäät, joko tuosta sai kuvan siitä mitä on tarjolla?
Mitä kaikkea laululla voi tehdä!
HYVÄÄ VIIKONLOPPUA!
Pysy mukana!