© 2020 by Aaro Vuotila. e-mail: aaro@teatterikone.fi 

2020 Mahdollisuuksien vuosi!

Etsi
  • AAro

Mahdollisuuksien vuosi 2020

Uusi vuosi on alkanut ja silloin on hyvä aloittaa jotain uutta! Mutta oli vuosi sitten vaihtunut tai ei, paras hetki tehdä jotain on aina nyt!


Viime vuoden aikana tein joka päivä ainakin yhden laulun. Ne löytyvät Instagram-tililtäni @vuotilavirallinen häshtägillä #onesongperday2019 osa lauluista löytyy myös Facebookista ja YouTuubista.


Miksi kirjoitan viime vuodesta? Koska uusi vuosi on myös hyvä hetki vilkaista taaksepäin. Varsinkin kun alkaa kerätä satoa siitä mitä on kylvänyt.


365 laulua.


Siinä on materiaalia jalostettavaksi. Siinä on mitä niittää ja mistä kiittää.

Olen tehnyt lauluja siitä saakka kun sain kitaran ja opin ensimmäiset soinnut. Se on ollut minulle tapa käsitellä maailmaa, tunteita ja ajatuksia. Sitä voi sanoa jopa selviytymiskeinoksi. Laulut ovat olleet minulle kuin varoventtiilli. Niiden kautta on ollut mahdollista päästää paineita, joita elämänruuhka kasaa ihmismieleen. Paineiden purkamiseen on varmasti muitakin tapoja, mutta laulu on se joka on kulkenut minun matkassani.


Ehkä se pohjaa karjalaiseen verenperimääni!


"Suloisessa Suomessamme oisko maata armaampaa kuin on kaunis Karjalamme laulun laaja kotimaa!


Lauluna sen kosket kuohuu järven aallot loiskuaa säveleitä salot huokuu ikihongat humajaa.


Ei oo meillä rikkautta eikä maamme viljavaa vaan on laulun runsautta kylvämättä kasvavaa..."


- Karjalaisten laulu P. J. Hannikainen -


Luulin pitkään, että kaikilla soi koko ajan musiikki päässä, että jokainen rakentelee lauluja kulkiessaan. Koska ihmiset ovat kaikki pohjimmiltaan soivia ja tanssivia. Epätyypillinen lauluääni tai omintakeinen ominaisuus pysyä irti melodiasta tai rytmistä eivät poista sitä, etteikö kyseinen ihminen nauttisi musiikista tai tunnistaisi konventionaalista sävelkauneutta sitä kuullessaan. Me kasvamme rytmiin jo ennen syntymää.

Me olemme musiikkia.

Olin vilpittömästi yllättynyt kun ymmärsin, etteivät kaikki jatkuvasti rakenna sen musiikin päälle sanoja pyrkiessään yhteyteen itsensä ja toisten kanssa. Mutta ihminen on herkästi sellainen. Kuvittelee tietävänsä miten muut ajattelevat.


Laulun runsaus on kasvanut minussa kylvämättä ja olen saanut huomata sen tuovan iloa ja lohtua muillekin kuin itselleni. Tänä vuonna ja tulevina minulla on aikaa tehdä lauluja ja ilo jakaa niitä muiden kanssa.


Se on valinta - mihin on aikaa.


Aloitin viime vuoden laulu päivässä -projektini 1.1.2019 sattumalta, ilman ennakkosuunnitelmaa. Tein lauluvideon Instaan ja laitoin siihen tägiksi onesongperday2019. Harkitsin asiaa hetken ja ajattelin, että voin aina lopettaa jos tuntuu siltä, että lauluja ei vain tule. Mutta päivät vierivät ja lauluja syntyi. Aina se ei suinkaan ollut helppoa. Tuntui siltä, että oma historia on läpikaluttu laulunaiheiden osalta. Kun otti kitaran käteen ei siitä tuntunut irtoavan mitään uutta. Mutta joka päivä syntyi pieni laulu. Se oli myös ajan antamista itselleni. Istua alas ja ajatella. Siihen kannustan jokaista.


Uudenvuodenpäivänä 2020 tein vielä laulun, eikä se ole ainoa tämän vuoden puolella syntynyt laulu, muta se on ainoa, jonka olen postannut Instaan


En malta olla laulamatta lienee minun luissani laulun tarve loputon niin kuin kaikilla muillakin on

on mun luuni valkoiset


En malta olla laulamatta lienee mulla veressä laulun tarve verevä

niin kuin kaikilla muillakin on

on mun veri punaista


En malta olla laulamatta

mulla lienee heti ihon alla tarve maailma sanoiks taittaa säveliin ne sanat laittaa


Ja heti siinä ihon alla

kaikki ollaan samanlaisia


Hyvää uutta vuotta 2020! Olkoon se kaikille mahdollisuuksien vuosi!


#aarovuotila #onesongperday2019 #laulajalauluntekijä #laulu #karjalaistenlaulu #laulupäivässä


95 katselukertaa1 kommentti
  • Facebook Social Icon
  • Instagram Social Icon
  • YouTube
  • SoundCloud Social Icon